Aurinkoa lähin kääpiöplaneetta
Aurinkokuntaamme kuuluu itse Auringon ja kahdeksen planeetan (Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Neptunus) lisäksi runsaasti pienempiä kappaleita. Yksi näistä on kääpiöplaneetta Ceres.
 |
| Ihmiskunnan tarkin kuva Cereksestä, toistaiseksi. Kuva: Hubble Space Telescope, NASA. |
Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, josta painovoima on muovannut lähes pallomaisen. Riittävän pienien kappaleiden tapauksessa painovoima ei riitä voittamaan kiviaineksen sisäisiä voimia, ja kohteesta ei tule pallomaista. Monet asteroidit ovatkin perunamaisen muotoisia. Ollakseen ihka oikea planeetta, Aurinkokunnan kohteen tulee lisäksi 'putsata' kiertoratansa ympäristö muista kappaleista.
 |
| Maan, Kuun ja Cereksen koon vertailua. Ceres on halkaisijaltaan noin 500-kilometrinen ,alle kolmanneksen Kuun halkaisijasta. Cereksen pinta-ala vastaa melko tarkasti Argentiinan pinta-ala. Todellinen kääpiöplaneetta siis! |
Cereksen lisäksi Aurinkokuntaan kuuluu tällä hetkellä viisi muuta kääpiöplaneettaa: Pluto, Eris, Sedna, Haumea ja Makemake. Niiden etäisyys Aurinkoon on keskimäärin planeetta Neptunuksen etäisyyttä suurempi. Muista kääpiöplaneetoista poiketen Ceres kiertää Aurinkoa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä.
Asteroideista suurin ja ensimmäinen
Cereksen löysi italialainen Giuseppe Piazzi uudenvuodenpäivänä vuonna 1801. Kohde näytti kaukoputkessa tähtimäisen pieneltä mutta se liikkui yö toisensa perään tähtien suhteen. Aluksi Cerestä pidettiin uutena planeettana. Pian kuitenkin kävi selväksi, että Cereksen kaltaisia pieniä taivaankappaleita on Aurinkokunnassamme hyvin paljon. Ceres menetti planeettastatuksensa, ja vastalöytyneitä pieniä taivaankappaleita alettiin kutsua asteroideiksi kreikan kielen 'tähtimäistä' tarkoittavan sanan mukaan.
Ceres on myös asteroidivyöhykkeen suurin asteroidi. Vaikka Ceres onkin melko pieni planeettoihin verrattuna, muodostaa se yksinään noin kolmanneksen koko asteroidivyöhykkeen massasta.
 |
| Maan, Jupiterin ja tunnetuimpien asteroidien (Ceres, Juno, Pallas) kiertoratoja Auringon ympäri. Vaikka asteridivyöhyke näyttää tiheältä, on viereisten asteroidien välimatka yleensä vähintään satoja tuhansia kilometrejä. Kuva: Winconsinin yliopisto. |
Dawn-luotaimen tutkimusretki
NASA laukaisi Dawn-luotaimen ('aamunkoitto') syyskuussa 2007 tutkimaan päävyöhykkeen suurempia asteroideja, Vestaa ja Cerestä. Perille Vestan kiertoradalle Dawn saapui kesällä 2011.
 |
| Vesta Dawn-luotaimen kuvassa. Asteroidi ei ole tarpeeksi massiivinen puristuakseen pallomaiseksi, joten se ei kelpaa kääpiöplaneetaksi. Kuva: NASA. |
Dawn kiersi ja tutki Vestaa 14 kuukautta. Luotaimen toimii ionimoottoreilla, jotka tarjoavat työntövoiman pitkälle lennolle. Ionimoottorin kääntöpuolena voidaan pitää sen hidasta kiihtyvyyttä. Dawn tulee itse asiassa olemaan ensimmäinen luotain, joka on kiertänyt kahta Aurinkokunnan kohdetta. Tällä hetkellä Dawn on lähestymässä Cerestä. Asettuminen kääpiöplaneetan kiertoradalle tapahtuu maalis-huhtikuussa. Tällöin saamme viimein korkean tason kuvamateriaalia Cereksestä. Luotaimen tutkimusretki Cereksen kiertoradalla tulee kestämään vähintään vuoden verran aluksen kunnosta riippuen.
 |
| Taiteilijan näkemys Dawnista ionimoottoreineen Cereksen lähiavaruudessa. Kuva: NASA, JPL/Caltech. |
