Lauantaiaamu alkoi pyhiinvaelluksella
vanhaan katoliseen katedraaliin (Church of Our Lady before Týn)
katsomaan tähtitietelijä Tyko Brahen (1546-1601) hautaa. Tyko on
kuuluisa ainakin luonnontieteilijäpiireissä, sillä häntä
pidetään ensimmäisenä nykyaikaisena luonnontieteilijänä. Tykon
oivallus oli kirjata tähtitieteelliset havaintonsa (kaukoputki
keksittiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin) huolellisesti muistiin
myöhempää analyysiä varten. Tätä ei ollut aikaisemmin
järjestelmällisesti tehty.
 |
| Tykon viimeinen leposija. Edustalla pieni taidemuseo. |
Tyko oli syntyjään tanskalainen, ja toimittuaan vuosia Tanskan kuninkaan hoviastronomina hän siirtyi Prahaan, jossa hän eleli keisarillisena astronomina kuolemaansa asti. Tykon ulkonäkö oli vähintäänkin pekuliaarinen, sillä hän käytti messinkistä nenäproteesia hävittyään kaksintaistelun nuoruusaikoinaan. Irtonenän sauma erottuu myös Tykon kuvassa hänen haudallaan.
 | |
| Tykon haudalta löytyy palmunlehvien lisäksi myös Tanskan lippu. |
Kaupungeissa kävellessään pitää
kuuleman mukaan muistaa katsoa ylös. Tällä kertaa vilkuilu tuotti
iloisen yllätyksen, sillä törmäsimme sattumalta toisen muinaisen
tähtitieteilijän, Johannes Keplerin, asuintaloon.
 |
| Keplerin kotitalo löytyi tämän pikkuruisen laatan ansiosta. |
Kepler muutti
Prahaan Tykon oppilaaksi vain viikkoja ennen tämän kuolemaa, ja
sittemmin jatkoi hänen elämäntyötään. Kepler oli aikansa
nerokkain teoreetikko, mutta omien sanojensa mukaan liian kömpelö
rakentamaan ja käyttämään tuon ajan innovaatiota, linsseistä
koottavaa kaukoputkea. Jälkipolvet muistavat Keplerin kolmesta
planeettain liikettä kuvaavasta laistaan, joita vielä tänä
päivänäkin tähtitieteen fuksit opettelevat peruskursseilla.
 |
| Satoja vuosia vanhan talon alkuperäinen kuviointi paljastuu rapisevan neuvostobetonin alta. |
Keplerin asuintalossa oli yhdestä huoneesta koostuva pikku museo,
jossa kerrottiin Keplerin elämästä tieteessä ja sen ulkopuolella.
Keplerin sanotaan aina seisseen sanojensa takana. Hän muun muassa
pelasti vanhan äitinsä päätymästä noitaroviolle.
Huvittavana yksityiskohtana Kepler
viittaa avaruusaluksiin (1600-luvulla!) pohtiessaan ihmismieltä ja
avaruuden suunnattomia etäisyyksiä: ”Provide a ship or sails
suited for the celestial environment – and you find people who will
not be frightened even by such a distance.”
Hui, olipas faktapohjainen teksti. Ensi
kerralla jotain hiukan kevyempää? So, le beer it is.
 |
| Kuvassa avonainen olut. Kioskimyyjät tykkäsivät kuvan kaulakorusta. |
