keskiviikko 6. elokuuta 2014

Wieniä viinissä

Junamatka Prahasta Wieniin kestää vähän alle viisi tuntia läpi Tšekin laakean maaseudun. Jäimme junasta pois Meidlingin asemalla, josta pääsi kätevästi hostellimme lähelle U6-metroa käyttäen. Wienin joukkoliikenne toimi muutenkin moitteettomasti koko wieneilymme ajan eikä eksymisiäkään tullut. Metromatkat olivat melko pomppuisia, mikä selittää paikallisten matkustavien koirien kuonokoppapakon. Doget varmaankin ahdistuvat hölskytyksestä.

Maisema alkaa mäkistyä lähestyttäessä Itävällan rajaa.
  
Koirat vaikuttivat olevan päivän teema, sillä ostimme saksankielisestä lippuautomaatista epähuomiossa koirille tai pikkulapsille tarkotetut metroliput. Yllättävän halpaa.

 
Hostellilla oli söpö logo.


Alibi Hostel oli tilava ja ilmeisesti äskettäin remontoitu. Avaimenperinä toimivat jättirotat. Huoneessamme majoittui lisäksemme asuntoa etsivä paikallinen opiskelija, joten huoneen ainoaa rotta-avainta ei saanut viedä hostellista ulos.

404 Error: Rat not found.

Illalla olikin vuorossa pakollinen historialliset rakennukset -kierros Wienin keskustassa. Pytingit olivat varsin mahtipontisia. Pyöreälle kehäbulevardille sijoittunut keskusta sisälsi Wienin yliopiston, teatterin, Parlamenttitalon, kaksi taidemuseota, Keisarillisen palatsin sekä Karlzplatzin katedraalin minareettimaisine torneineen. Suomen melko vaatimattomaan arkkitehtuuriin tottuneita opiskelijoita moinen loistokkuus melkein hämmensi.


Paikallinen parlamenttitalo. Täällä kelpaa politikoida vesimelonien lippalakeista.

Nälkä olisi jo mutta nähtävyydet. Takana Karlplatz.

Historiasta selvittyämme asetuimme pieneen viinibistroon nauttimaan illallista. Kaupunki näyttää ottaneen ruokakulttuuriinsa vaikutteita niin Saksasta kuin etelänkin suunnalta Alppien takaa. Talon viiniä sai vain litran annoksina, mutta onneksemme se oli erinomaista. Meitä oli etukäteen varoitettu Wienin yrmeistä asukkaista, etenkin tarjoilijoista. Väite paljastui parin päivän tarkkailun jälkeen itseironiaksi, sillä ystävällisempää palvelua on harvassa maassa tavannut. 

Viini-illallisella. Chips tarkoittaakin sipsejä eikä tavallisia ranskalaisia.


Jännitystä elämään lisäsi kaupunkiin kahdelta suunnalta iskenyt ukkosmyrsky. Seurasimme salamointia Museokorttelissa Maria Theresian patsaan suihkulähteiden penkeillä. Puolen tunnin aikana näimmekin satoja salamoita. Takaisin hostellille ehdimme minuutin ennen kaatosateen alkua.

Videolla Maria Theresia valvoo lähestyvää ukonilmaa. Soon.