Viimeinen päivä Prahassa jatkuu. Tähtitieteellisen
henkilöhistoria-aamun jälkeen lähdimme kohti Petrínské-mäkeä
turisteja ja rihkamakauppiaita pursunneen Kaarlen sillan ylitse.
Lounastimme nopeasti Saint Nicholauksen ravintolassa (se
alkuperäinen, ei Coca Cola -joulupukki).
 |
| Kuuma soppa lämmittää hellesäällä. Joulupukkia ei näkynyt. |
Tomaattipitoisen ruoan jälkeen
aloitimme kuntoilun kohti mäen huippua. Mielestämme asfaltoitujen
tai hyväkuntoisten teiden käyttö on heikoille. Kiipeämistä ei
auttanut reilusti hellelukemissa ollut lämpötila. Mäen päälle
pääsimme varttitunnin päästä hiestä märkinä.
 |
| Maisemaa Vltava-joelle päin. Historiallinen keskusta näkyy aivan oikeassa laidassa. |
Huipulla sijaitsi Prahan
Eiffel-torniksi kutsuttu Petřín-näkötorni. Teräksinen torni
pystytettiin vuonna 1891 vain neljässä kuukaudessa paikallisen Turistikerhon käytyä vierailemassa Pariisissa. Petřín on ranskalaista
vastinettaan matalampi (63,5 m), mutta sen korkeus mitattuna kaupungin
katutasosta on sijainnin vuoksi suurempi (Eiffel 324 m, Petřín + mäki 381,5 m).
 |
| Petřín-näkötorni. Avoportaat näkyvät ristikkojen läpi tornin keskiosassa. |
Tornien yhdennäköisyyttä
vähentää myös pohjaratkaisu: Eiffel-torni on neliskanttinen, kun
taas Prahan torni on muodostaan kahdeksankulmio. Maksoimme muutaman
euron 300 portaan kiipeämisestä ja korkeanpaikankammosta.
Turistimäärästä huolimatta maisemat olivat hulppeat.
 |
| Näkymiä tornin huipulta. Observatorio pilkistää puiden latvojen seasta. |
Näkötornin lähistöllä sijaitsi
päivän kohokohtamme, Stefanikin obsevatorio. Melko lyhyeksi jääneen
elämänsä aikana Stefanik ehti toimia luonnontieteilijänä (väitöskirja tähtitieteestä),
tutkimusmatkailijana, diplomaattina, lentäjänä, sotilaana 1.
maailmansodassa kenraaliksi asti ja olla mukana perustamassa
Tsekkoslovakian valtiota. Hän kuoli 39-vuotiaana kolmannessa
lento-onnettomuudessaan vuonna 1919. Melkoisen toiminnantäyteinen
elämä siis.
 |
| Stefanik poseeraa analemman ja aurinkokellon edessä. |
Itse observatoriorakennus on peräisin
vuodelta 1932 ja on Tsekin ensimmäinen lajiaan. Nykyisin
observatoriolla ei voi tehdä ammattitähtitiedettä kaupungin
valosaasteen takia, mutta paikallinen Ursa järjestää siellä
aurinko- ja tähtinäytöksiä.
 |
| Observatorio oli hyvin säilynyt ja henkilökunta ystävällistä. Ainoa miinus horoskooppien esittämisestä oikean tähtitieteen rinnalla. |
Olimme paikalla oikeaan aikaan, ja
pääsimme mukaan aurinkonäytökseen. Tarkkailimme arviolta
30-senttisellä linssiputkella suotimen läpi auringonpilkkuja.
Suraavaksi havaitsimme vety-alfa -suotimella protuberanssipurkauksia,
jotka ovat Auringon pinnalta magneettikentän vaikutuksesta poistuvia
usean Maapallon kokoisia plasmapilviä.
 |
| Aurinkohavaintoja kahdella rinnakkaisella linssikaukoputkella. |
Bonuksena tarkkailimme
Venus-planeettaa, joka on tosiaan Auringon ja Kuun lisäksi ainoa
tähtitieteellinen kohde jonka voi nähdä keskellä kirkasta päivää,
kunhan vain tietää mihin katsoo. Kaukoputkien lisäksi
observatioriomuseo sisältää melko perinteisen infopläjäyksen
itse kosketeltavista meteoriiteista kosmologiaan ja
galaksisimulaatioihin asti. Lisäksi näyttely esittelee lyhyesti
ihmiskunnan tietämyksen neljästä perusvuorovaikutuksesta:
gravitaatiosta, sähkömagnetismista ja kahdesta ydinvoimasta. Alas
obsismäeltä pääsimme funikulaarilla, joka on noin kaapeleiden
varassa mäessä kulkeva maisemaratikka.
 |
| Most legií-sillan saarella oli käynnissä kaupunkifestarit. Seems legit. |
Viimeisen Praha-iltamme vietimme
vierailemalla Kommunismimuseossa, joka herätti mielenkiintomme jo
edellispäivänä varsin veikeällä mainosjulisteellaan.
 |
| Misha teki debyyttinsä Moskovan kesäolypialaisten (1980) maskottina. |
 |
| Saimme vaikutelman, että paikalliset eivät muistele kommunismin aikaa hyvällä, |
Pääsylippujen hinnat museoon olivat
ironisen riistokapitalistiset. Itse näyttely kertoi lyhyesti
kommunismin historiasta Lenin- ja Marx-patsaineen ja Tsekin
kommunismin ajasta ja sen kurjuuksista. Vuoden 1968 kansannousu
Prahan kevät ja sitä seurannut pitkä miehitys sekä 1989
kommunismin päättänyt samettivallankumous esitettiin
yksityiskohtaisesti. Tässäkään Euroopan maassa ei voi välttyä
sosialismilta, kansallissolialismilta tai toiselta maailmansodalta.
Matkamme jatkuu seuraavaksi kohti Itävallan pääkaupunkia, Wieniä. Luvassa turisteilua lisää sekä muinaisia fyysikoita.
 |
| Pois Prahasta Vltavskan aseman kautta. Huomaa aikainen aamuherätys. |
